Elämän valo!

Huoh. Voiko yhtään mennä vaikeammaksi kaikki? Nytten en lupaa teille tälle vuodella tuleeko miten enään postauksia vai katsonko uudestaan ensi vuonna pystynkö jatkamaan kirjoittamista.

 

Nytten tuntuu että kello menee liian nopeasti eteenpäin ja päivän pitäisi olla paljon pitempi. Tietenkin loppuvuodeksi tuli kaikki asiat selvitettäväksi ja kaikki kasaantuu samaan aikaan hoidettavaksi, jonka jälkeen rupeaa nousemaan stressi ja epätoivo ehdinkö kaiken selvittämään.

 

Ja kun vielä itse olen sellainen kun rupeaa kaikki kasaantumaan päälle en meinaa osata nollata ajatuksia vaan pyöritän päässä asioita ja mietin miten ja milloin minkäkin asian hoidan.

 

Mutta onneksi vaikka mikä oma olo ja ajatukset olisivat, kun menee tallille, Sisi osaa aina sada ajatukset juuri siihen hetkeen unohtaen kaiken muun, niin ettei voi kuin olla onnellinen.

 

Mutta nytten laitan teille muutaman kuvan, joita en ole koskaan julkaisut täällä vaikka kauan aikaan olen meinannut sen tehdä, koska Elina otti koulukisojen yhteydessä todella hienoja kuvia.

 

 

 

 

 

 

Jotenkin myös pidän näistä kahdesta, mitkä Elina oli ottanut tarkoituksella tällaiseksi ihan testauksena vain.

 

Hyvästi rakkaat!

Olit sinä herttainen,
Kuin pieni taivaan pilvinen.

Kauan olit sinä täällä,
Ihana aivan joka säällä.

Kukaan voi sua unohtaa ei,
sellainen olit sinä vaan.

Olit kuin pieni pilvi hento,
laukkasit kuin linnun lento.

 

Askeleesi kauas juostessasi kaikui,
hirnahdukses, aina mulle asti raikui.

 

Viimein pääsit kivuistas eroon,
sulla varattuun hyvään oloon.

 

Ikuiseen rauhaan voin sut nyt päästää,
hyvä mun on sust muistot mielessäni säästää.

 

Kaipuu on suuri molempia kohtaan ja taivaalla loistaa kaksi kirkasta tähteä lisää, kun laukkasitte vihreämmille laitumille.

 

Aina muistoissamme Nata ja Vanja <3

Musiikin lamauttava voima!

Tänään aloitin aamulla normaalisti työvuoron. Laitoin kuulokkeet korville ja aloin kuuntelemaan musiikkia samalla, jotta työn teko menee rattoisammin. Mutta jonkun ajan päästä kroppa jähmettyi paikalleen ja en voinut kuin kuunnella musiikin sanoja, mutta miksi?

 

Juuri alkanut musiikki oli Anna Puun-Mestaripiirros. Mutta mikä siinä sai minut pysähtymään ja kuuntelemaan pelkästään musiikkia niin etten huomioinut mitään ympärillä olevaa?
 

Tähän löytyy vastaus siitä, että rakas poni Vanja, joka opetti minulle ratsastuksen saloja paljon, opetti hevosista asioita joita en tiennyt, opetti rakastamaan hevosia yli kaiken ja valloitti mahtavalla luonteellaan ja ihanuudellaan paikan sydämestäni.

 

Valitettavasti Vanja jouduttiin laskemaan vihreämmille laitumille muutamia viikkoja sitten. Vanja taisteli sinnikkäästi loppuun asti ja pysyi samana ihanana itsenään, vaikka loppuajasta näit jo että aika yhteisessä taipaleessa alkaa olla lopussa aika varmasti. Mutta silti joka kerta kun ponin näit ei se näyttänyt kipujaan vaan oli samanlainen kuin aina ennen, joten pidit toivoa yllä jos vielä olisikin aikaa.

 

Ja nytten tämä musiikki toi paljon muistoja mieleen joka sai minut pysähtymään ja kuuntelemaan. Samalla mielessä seilaili monta muistoa ja asiaa ponista. Se kaikki ilo ja suru, onnistumiset ja epäonnistumiset laidasta laitaan mitä ponin kanssa tuli koettu.

Olen onnellinen Vanjan kanssa kokemasta yhteisestä taipaleesta, muistot eivät tule koskaan katoamaan ja Vanja tulee aina olemaan lähellä sydäntäni.
 

Mutta nytten Vanjan on hyvä olla siellä vihreällä laitumella, ilman mitään kipua. Nuku rauhassa rakas <3

 

 

 

Video koulukilpailuista!

Hei tässä teille video kakkos luokasta. Tähän piti tulla myös kuvia ja tekstiä, mutta nytten on niin kiire että en ehdi laittamaan enempää.

 

Halusin kuitenkin videon jo laittaa tänne, koska kisoista on ollut niin pitkä aika enkä ole ehtinyt/jaksanut koneelle tulla pitempää postausta tekemään.

Ja pahoittelut videon huonosta laadusta. Jostain syystä laatu tuli surkeaksi julkaistaessa, vaikka alkuperäinen laatu on paljon parempi.

 

                 

Kisakauden avaus!

Nytten vihdoin ja viimein pääsin koneen ääreen kirjoittamaan jotakin koulukisoista. Tähän postaukseen laitan kuvia ja tekstiä kisoista. Myöhemmin teen toisen postauksen mihin tulee vielä video ja muutama kuva, mutta en tähän niitä laita tai muuten tulee kauhean pitkä postaus. Kuvat eivät ole nytten järjestyksessä, koska jouduin järjestelemään ja valikoimaan kuvia, kun niitä on niin paljon.

 

 

 

Koska en Sisin kanssa useamman syyn takia päässyt kisaamaan viime vuonna ollenkaan, niin päätin aloittaa kisakauden vähän helpommista luokista. Eli menin Luokka 1 - Helppo C harrasteluokan kouluohjelma 2016 ja Luokka 2 - Helppo C:2 2000.

Kisapaikalla olimme hyvissä ajoin, jotta ehdimme katselemaan paikkaa, jossa emme pitkään aikaan olleet käyneet. Siinä rauhassa Sisin hoito valmiiksi ja veryttely kentällä.

 

Veryttely meni siedettävästi. Sisi oli töpinöissään, josta syystä alku ei ollut mitään rennointa menoa. Lopulta kuitenkin hetken päästä rupesi Sisi rauhoittumaan ja kulkemaan rennommin, jonka kautta myös tuli onnistuneita hetkiä.

Lopulta pääsimme radalle ja ennen radan alkua ehdimme kiertämään vielä kisakentän. Rata meni suhteellisen hyvin josta löytyi myös hyviä pätkiä. Kuitenkaan mitään parhainta emme esittäneet radalla.

 

Radalla olin todella tyytyväinen niihin hetkiin kuin Sisi kulki rentona. Niillä pätkillä tuntui että on löytynyt uusia nappuloita ja vähitellen etenemme taas eteenpäin.

Mutta niille hyville pätkille löytyi myös vastakohta. Niitä kohtia nytten vähitellen ruvetaan korjailemaan ja asiaan keskittymään.

 

Rata meni kuitenkin aika tasaisesti samaa menoa ja niinhän sen huomasi myös paperissa tasaisesta pisteistä. Lopulta prosentteja radalta tuli 60,263%.

Hetken aikaa hengähdimme katoksella, jossa poni seisoi puoli unessa aurinkoa ottamassa ja itse sillä välillä kävin ostamassa kanttiinista pientä syötävää.

 

Lopulta menimme takaisin veryttely kentälle tekemään muutamia asioita läpi ennen kakkos luokkaa.

 

Toinen veryttely jo meni paremmin, Sisi ei kulkenut enään niin jännittyneenä ja rupesi kulkemaan enemmän parempia hetkiä.

 

Veryttelyssä tein ihan muutamia loppusilauksia ja menin odottamaan vuoroani kisakentän päätyyn.

Rata meni taas ihan hyvin. Ei parhainten eikä surkeinten, aika tasainen suoritus. Sisi oli paljon rennompi tällä radalla, mutta silti ajoittain tuntui selkään miten jännitys tulee, josta syystä taas joku asia meni huonompaa.

Radalla tuli useampi pätkä joihin kiinnitän huomiota, mutta myös onneksi tasapainoksi tuli pätkiä joihin olin tyytyväinen. Lopulta radalta tuli prosentteja 59,773%.

 

Kisapäivään olin tyytyväinen. Pääsimme aloittamaan kisakauden, saimme lisää kokemusta, tuli pätkiä mihin olin todella tyytyväinen ja tuli asioita joihin keskityn.

 

Nytten vain treeniä ja jospa pääsisimme suuntaamaan jonnekin kisoihin jos saa kaikki asiat järjestettyä. Mutta oli mukava päästä pitkästä aikaa kisoihin.

 

Mutta nytten jätän tämän postauksen tähän. Toivottavasti jaksoitte lukea koko postauksen vaikka tuli aika pitkä kuvien kera. Seuraavana on tulossa video kakkos luokan radasta ja myös muutamia kuvia. Myös vielä tulossa mietintää hyvistä ja huonoista asioista radalta sekä muutenkin radan kulkua, mutta en nytten sen pitemmäksi tätä postausta venytä. Ja suuri kiitos vielä kuvista Saija.

 

Juoksua paikasta toiseen!

Nytten olen taas joutunut juoksemaa paikasta toiseen ja sovittelemaan aikataulut niin että ehdin juuri juoksemaan paikasta A paikkaan B.

Ja kun on ollut vapaata hetken aikaa kaikesta juoksemisesta, iskee väsymys ja lopulta huomaa ettei ole päivän aikana jaksanut muuta tehdä kun jotain pientä.

Mutta nytten alkaa tasaantumaan tämä juokseminen, ainakin toivon mukaan ja saan vihdoin tehtyä postauksen kisoista.

Eli pääsin vihdoin Sunnuntaina 15.5 avaamaan kisakauden MRA:n koulukisoissa. Mutta niistä kerron enemmän myöhemmin uudessa postauksessa, koska sain kisoista paljon kuvia ja toisesta radasta videon myös. Joten kunhan kohta on aikaa istua rauhassa kirjoittamaan postaus, tulee laajempi postaus videon ja kuvien kera postaus.

Kesäostoksien metsästämistä!

Niin se kesä vain tuli ja nyt alkaa tarvikkeiden metsästäminen kaupoista ja netistä ponille.

 

Onneksi vielä yksi ötökkäloimi on täysin ehjä ja siihen tarvitsee vain uusi päähuppu ostaa, mutta toisen loimen metsästäminen sopivaan hintaan on ollut operaatia. Onneksi Facebookin kautta sain tiedon että muutamilla sivuilla on alennuksia ja niin tässä on mennyt aikaa etsiessä sopivaa loimea.

 

Sisillähän on ötökkäallergia ja melkein kaikki ötökät kesän aikana ponia kiusaavat. Niinpä joutuu olemaan ötökkäloimia ja -myrkkyjä kesää varten paljon ponia varten, jottei liikaa kiusaisi kaikki öttiäiset.

 

Onneksi viime kesältä on säästynyt jotakin jo varastoon valmiiksi ja luojan kiitos Sisi ei ole vielä yhtään loimea rikkonut vaan mennyt useamman kesän jonka jälkeen kulunut jotkut loimen osat `puhki`.

 

Eli taas alkaa se aika vuodesta kun poni tarvitsee paljon hoitoa ettei tule kesästä liian tukala, mutta kaikin keinoin yritetään helpottaa ponin oloa ötököiltä.

 

Onneksi kuitenkin vielä on sellainen keli ettei ole polttiaiset tänne tulleet niin pystyy hetken aikaa olemaan poni yötäkin ulkona sään salliessa, koska kesä aikaan joutuu sisällä olemaan yöt kun ei pysty ulkona pitämään.

 

Nytten ei ajatus kuitenkaan kulje ollenkaan ja aivot ovat ihan pysähdyksissä joten ei sen enempää tähän postaukseen kuulumisia laita ettei tulisi liian epäselvä, mutta kohta pitäisi tulla kuvien kera Maanantain valmennuksesta postausta, kunhan saan kuvat.