Noniin nytten saan vihdoin ja viimein kirjoitettuu la ja su. Syy miksi vasta nytten on se että su ja ma olin sen verran kipee kisojen takii etten tänne sitten ees aatellu tulla vaan parantelin itteä ja lepäilin ja ti kirjoitin MRA lehteen jutun kesällä olleesta agility kurssista joten en muuta ehtiny.
Ja niinkuin otsikosta huomaatte on tullut maneesin hiekkaa maisteltua, mutta tarkemmin lukekaa tekstistä.
La menin tallille puolelta päivin. Auttelin Päiviä laittamaan heppoja tunnille ja pois. Siivoilimme myös yhden pikku ihmisen kanssa tarhoja.
Itse ratsastelin sitten kolmelta. Sain valita hepoista jotka ei ollut sillä tunnilla ja päätin ottaa Virkin, koska sillä menny pitkään aikaan niin halusin testata onko vielä samanlainen kuin sillon kun treenailin sillä. Nii ja toinen oli et aattelin et jos se ei suostu tulee tarhasta yksi nni otan jonkun muun, mut siis sehä oli ihan helppo saada tarhasta yksin tulee. Ei siinä mitään ongelmii oo.
Teimme kolmikaarista jossa seurailtiin tahtia ja taipumista. Oli se muuten samanlainen, mutta jotenkin alussa jäykennän tuntuinen, johtuen kun veti pe maitohapoille loppu tunnin aikana.
Tahti ja taipuminen tuli tosi hyväksi kuhan itse pääsi taas siihen että mites tämän kanssa tuli tehdä. Laukassa menin ympyrää.
Oli ihan hauska poni ja kun myisti kaikki asiat ravista tuli hyvä ja pyöristi muotoon mukavasti. Onhan tuollakin ponilla ihan hauska mennä ja aina välillä, mutta on se muuttunu erillaiseks siitä kun joskus treenasi sillä kunnolla itse (tai sitten itselläni oli vain sellainen tunne kun niin pitkä tauko).
Virkki jäi seuraavalle tunnille ja lähdin tallilta aikasemmin valmistautumaan kisoihin ja käymään tankkaamassa skootterin kun aamulla ei jaksaisi kuiteskaan.
Joo tos Virkistä kuvii ja noi päitset vähän pilaa, mut ku se ei malttanu seisoo muuten paikoiltee ku tallis oli vaa se ja pikkuponi :D
+009.JPG)
Su menin sitten tallille ja menin Natalla ensimmäisenä. Alussa verkassa poni tuntu vähän innokkaammalta, mutta lopulta sen kanssa ei tullut mitään. Poni sai minut yhteensä neljä kertaa alas. Se ei oo tollasta harrastanu koskaan ja itsestä ainakin selästä tuntui että se oli vähän sellaista että apua sattuu ja paniikki ettei ollut mitään omaa kivaa.
Ja se mitäs se poni teki. No verkassa se sai mut kolme kertaa alas. Se veteli kauheaa vauhtia, helkutinmoisia pukkeja jalat kauhean ylhäällä ja sitten sitä että pysähys ja eteenpäin ja taas äkki pysähys. No lentelin sieltä kylkieeltä. Ja kun olin alhaal jouduin rauhoittelemaan ponia kun se jatkoi pukittelua näyttäen paniikki potkuilta. Joutui hetken aina rauhottelee ennenkuin rauhoittui. Yritimme yhden kanssa keksiä mikä sillä on ja joka kerta vain takaisin selkään vaikka vähän kylkeen ja muuallekkin sattui.
Rata meni puhtaasti. Tein sen niin että ravilla perusrata ja laukalla uusinta. No maalin jälkeen tuntui että se taas köyristi selkää ja meni paniikkiin jotenkin ja lähti taas samaan. Kauheen kauan pysyin kyydissä, mutta lopulta alas taas tultiin pää eeltä. Siinä tuli kyllä lievä aivotärähdys, koska silmissä hetkeks sumeni ja sitten tuli päänsärky ja huono olo.
Yritimme parin kanssa keksiä syytä ja yritettiin poistaa ne mistä voisi johtua ja aina vain takaisin selkään testaamaan että toimiskohan nytten. Ja aina vain takaisin selkään ja jonkun ilme oli vähän sellanen että oikeesti vieläki haluut testata, mutta ei pienet kivut haittaa. En luovuta, tullaan sitten alas jos ollaan tulossa.
Ponilla en mennyt kakkosta, koska se olisi ollut ponillekkin ilkeää, koska mielestäni se ei pelkkää kivaa ollut vaan paniikkia.
Sitten menin Sisillä 2 ja 3. Kakkosen verkassa tulin tyylillä jalat eeltä alas kun suunassa oli vähän ongelmia. Oltiin kakkos luokassa kolmansia ja kolmosessa saimme perusradalta 8virhepistettä. Ja ne oli kyllä niin omia mokia ja sen voin kyllä myöntää.
Kolmos este oli 70cm pysty ja siinä pidätin liikaa niin Sisi ei enään päässyt ponnistaa tarpeeks hyvin niin otti mukaan ylä puomin. Ja kuutos este oli okseri 70cm ja siihe tein liian vinon reitin ja Sisiä pelotti sen verran sitten että ohi mentiin. Se kuitenkin on sen verra iso sen kanssa että ei voi ninkuin useilla hepoilla tehdä että mennä vinosti. Eli voin tunnustaa omat mokana. Ponilla ei kuitenkaan pelkoa ole nyt 70cm ja hyppää innokkaasti niitä.
Ja katseeni. Nytten en katso enään oikeestaan alas vaan eteenpäin. Toivottavasti joskus saan kuvia, mutta videosta huomasin sen. Eli olen saannut katseeni hyväksi.
Illalla Nata otettiin juoksutukseen varusteilla ja jotain pientä siinä oli eli seurannassa ja varmaan minä sitten pe tai la meen sillä ennenkuin se pienille menee että voi varmaksi sanoa ettei tee sitä.
Ja illalla otiin heppoja sellasta uuttaa siltaa harjottelee. Eka otin Prinssin ja se tajus aika nopeasti mitä tehdään. Siitä kyllä huomasi että se niin tykkäsi olla tekemäs kaikenlaista. Huomasi että poni oli tyytyväinen. Se on kyl sellanen lutunen ja ihmisystävällinen.
Otin myös sen jälkeen Sisin. Sekin tykkäsi, mutta se oli välillä että minähän en tästä lähe vaan seison tässä. Myös pikku Jenni testasi Sisin kanssa sitä ja meni todella hyvin.
Kisoista jäi kuitenkin hyvä mielä. Ei minua se haittaa jos mätkähän sieltä välillä. Aina ei voi onnistua. Oli sinäänsä mukavat kisat ja yhtä kokemusta rikkaampana.
Eikä muuta tullut kuin molempiin kylkiin isot mustelmat, niskat aika kipeiks ja sit päänsärky, mutta nämähän ovat pieniä eivätkä paljoo menoa haittaa.
Tyytyväisin mielin lähen 17.11 Tuokoille estekisoihin 60 ja 70cm luokkiin Sisillä :)
Kuvia/videoita kisoista tulee vähän myöhemmin :D