Joulukalenterin luukku 3!

Ja näin aukeaa kolmas luukku joulukalenterista. Nytten ajattelin kertoa ratsastushistoriastani. Miten kaikki tämä harrastus ja nykyinen niin sanottu elämäntapa alkoi.

Kaikki alkoi joskus kun olin suunnilleen 6 vuotias eli vuonna 2002 muistaakseni. Melkein naapuriimme muutti pieni muotoinen ratsastustalli nimeltään Tiinan Talli. Meiltä kotoa tallille oli joku suunnilleen kilometrin matka ja niinpä me päätimme vanhempien luvalla lähteä testaamaan tallille ratsastusta.

Ja siitä se kaikki alkoikin. Meitä neljä siskosta rupesi ratsastamaan säännöllisesti eli minä ja kaksi isosiskoa ja yksi pikkusisko. Rupesimme ahkerasti ratsastamaan siellä ja opettelemaan hevosen hoitoa. Ratsastelimme pienillä ja isoilla hevosille. Säikyillä ja ei säikyillä. Hevoset olivat laidasta laitaa.

Kuitenkin vuonna 2003 lopetimme siellä käymisen ja rupesimme etsimään uutta tallia monen eri syyn takia. Ja kävimme myös samaan aikaan ja tämän tallin jälkeen toisessa naapurimme tallilla Rantalassa. Siellä ratsastelimme muutamalla hepalla.

Etsimme uutta tallia ja löysimme Mäntyharjusta Tuokon Tallin jolla rupesimme tunnilla käymään. Meidän neljän siskoksen lisäksi rupesi naapurin tyttö kulkemaan samalla kyydillä/tunnilla meidän kanssa. Alussa uusi talli tuntui ihan oudolta. Eri talli, eri käytäntö, eri ihmiset ja eri hevoset. Mutta muutaman kerran jälkeen paikka tuntui jo tutulta ja hevoset tunsi sekä ihmiset.

Sitten rupesimme käymään eri tunneilla. Kaksi isosiskoa oli ensimmäisellä tunnilla ja minä ja pikkusisko olimme toisella tunnilla. Ratsastimme kerran-pari viikkoon. Rupesimme oppimaan uusia asioita ja taitoja. Kesällä 2004 kuitenkin rupesimme etsimään uutta tallia.

Kävimme useissa Mikkelin ja lähialueen talleilla. Pikkusiskolla ja minulla oli Tuokoilla leiri vielä jo aikoja sitten varattu, joten menimme sinne ja isosiskot jatkoivat etsimistä.

Minä ja pikkusiskomme kun olimme leirillä niin sillä välin isosiskot olivat käyneet Päivin Tallilla ja sanoneet että he aloittavat käymään siellä. Tietenkin siinä sitten perässä vaihdoimme pikkusiskon kanssa sinne ja ensimmäisen tunnin jälkeen tuntui jo että tämä on se paikka. Muistan vieläkin sen poltteen minkä tunsin kun siskot löysivät kyseisen tallin ja selittivät siitä ja tuli kauhea polte halu päästä sinne, mutta leiriä oli kaksi päivää vielä joten sen aikaa mietittiin vaan minkälainenkohan paikka se on.

Ihmiset olivat mukavia, hevoset olivat mukavia ja oppiminen tuntui heti etenevän. Tallilla sai opetella kaikkea mahdollista mitä itse halusi melkeinpä.

Rupesimme ratsastamaan ensin kerran viikkoon tunneilla ja vähitellen rupesimme ratsastamaan pari kertaan viikkoon. No siellä tallilla tuli oleiltua ihan erillailla kuin kahdella edellisellä tallilla. Siellä oleskeltiin melkein illasta aamuun ja auteltiin omistajaa vaikka missä.

Sieltä otettiin sitten hoitoheppa ja opeteltiin vaikka minkälaisia asioita. Siinä sitten hoideltiin, opeteltiin ja autettiin. Kun oli lomia asuimme melkein tallilla.

Myös itsellä tuli yksityinen shettis Bomber jolla rupesin ratsastelemaan ja treenailemaan. Ponilla tuli käytyä vaikka mitä kisoja ja treenailtua vaikka mitä.

Siitä sitten vähitellen mentiin tallikisoihin, siitä sitten harjoituskilpailuihin ja siitä vielä sitten seurakilpailuhin. Tuntui että eteni tasoltaan ja muutenkin oppi kaikenlaista uutta.

Talli tuntui oikealta ja niinhän se olikin. Siellä on nytten tullut harrastettua 10 vuotta. Ja täytyy sanoa että ihan sika mahtava talli ja olen iki onnellinen että päädyimme sinne harrastamaan. Sieltä on päästä pongahtamaan pitkälle ja tästä vielä jatketaan eteenpäin. En vaihtaisi hetkeäkään mitä on päässyt kokemaan tallilla.

Ja laittakaas nytten kommentti boksiin toivekuvapostaukseen kuva ehdotuksia. Eli laittakaa minkälaisia kuvia haluaisitte esim. paras kuva sinusta ja sistä, onnistuminen, epäonnistuminen jne. ihan maan ja taivaan väliltä.

Hyvää joulun odotusta kaikille!